Osakeyhtiön (Oy) perustaminen on Suomessa suosittu tapa harjoittaa liiketoimintaa, sillä se tarjoaa yrittäjälle selkeitä etuja esimerkiksi vastuunrajoituksen muodossa. Samalla osakeyhtiön rakenne sekä sitä velvoittava lainsäädäntö asettavat kirjanpitoon omat vaatimuksensa. Tässä artikkelissa käsittelemme seikkaperäisesti sitä, mitä osakeyhtiön kirjanpito pitää sisällään, miksi se on tärkeää hoitaa huolellisesti, millaisiin lakeihin ja määräyksiin kirjanpito perustuu ja millaisia käytännön neuvoja voimme antaa kirjanpitoon liittyen.
Sisällysluettelo
1. Mitä osakeyhtiön kirjanpito on käytännössä ja miksi se on tärkeää?
Kirjanpito on järjestelmä, jonka avulla yrityksen taloudelliset tapahtumat – kuten ostot, myynnit, palkat, verot ja investoinnit – kirjataan ja dokumentoidaan systemaattisesti. Osakeyhtiön kirjanpito käsittää sekä lakisääteisen velvollisuuden että yritysjohdon työkalun, joka mahdollistaa taloudellisen suunnittelun ja päätöksenteon.
- Lakisääteinen velvollisuus
- Kirjanpitolain mukaan jokaisen yrityksen on huolehdittava kirjanpidostaan. Osakeyhtiö ei ole poikkeus, vaan sille on annettu erityisiä velvollisuuksia ja sanktioita, jos kirjanpito laiminlyödään.
- Kirjanpidon avulla verottaja (Verohallinto) ja muut viranomaiset pystyvät varmistumaan yrityksen taloudellisen toiminnan lainmukaisuudesta.
- Johtamisen ja taloudellisen suunnittelun apuväline
- Kirjanpidon tuottama tieto auttaa yrityksen johdossa olevia henkilöitä (toimitusjohtaja, hallitus) tekemään perusteltuja päätöksiä.
- Selkeä kirjanpito varmistaa, että yritysjohto tietää yhtiön taloudellisen tilanteen, tulevat maksut, kassavirran riittävyyden ja muut keskeiset tekijät, jotka vaikuttavat strategiaan ja toiminnan kehittämiseen.
- Luotettava kuva yrityksestä
- Kirjanpidon avulla on mahdollista tuottaa yhtiön tilinpäätös, jota ulkopuoliset tahot, kuten rahoittajat, sijoittajat ja potentiaaliset yhteistyökumppanit, käyttävät arvioidessaan yhtiön vakavaraisuutta ja luottokelpoisuutta.
- Hyvin hoidettu kirjanpito lisää yrityksen uskottavuutta markkinoilla ja auttaa sen pitkäjänteisessä kehittämisessä.
2. Keskeinen lainsäädäntö: Kirjanpitolaki ja Osakeyhtiölaki
2.1 Kirjanpitolaki (1336/1997)
Suomen kirjanpitolainsäädäntöä säätelee pääosin vuonna 1997 voimaan tullut Kirjanpitolaki, jota on muutettu ja täydennetty useasti vastaamaan EU:n direktiivien, kansainvälisten standardien ja talouselämän kehityksen vaatimuksia. Kirjanpitolain keskeisiä periaatteita osakeyhtiön kannalta ovat:
- Kahdenkertaisen kirjanpidon vaatimus:
Osakeyhtiön on pidettävä kahdenkertaista kirjanpitoa, eli jokainen liiketapahtuma kirjataan sekä debet- että kredit-puolelle. Tämä takaa, että kirjanpito pysyy tasapainossa ja mahdollistaa läpinäkyvän taloudellisen seurannan. - Tositteellisuus ja järjestelmällisyys:
Kaikista liiketapahtumista on oltava tosite (esimerkiksi kuitti, lasku, pankkitosite), josta ilmenee tapahtuman sisältö, ajankohta ja rahamäärä. Tositteet on numeroitava, järjestettävä ja säilytettävä määrätyn ajan (vähintään 6 vuotta tilikauden päättymisestä, mutta käytännössä monesti 10 vuotta). - Tilikauden pituus ja tilinpäätös:
Osakeyhtiöllä on tyypillisesti 12 kuukauden pituinen tilikausi, jonka päätyttyä on laadittava tilinpäätös. Tilinpäätös muodostuu tuloslaskelmasta, taseesta, rahoituslaskelmasta (isommissa yhtiöissä), liitetiedoista sekä tarvittaessa toimintakertomuksesta.
Kirjanpitolakiin sisältyvät velvoitteet koskevat kaikkia kirjanpitovelvollisia, mutta osakeyhtiöiden kohdalla laki korostaa erityisesti tilinpäätökseen liittyviä velvollisuuksia ja oikeaa kuvaa yhtiön taloudellisesta asemasta.
2.2 Osakeyhtiölaki (624/2006)
Osakeyhtiölaki säätelee osakeyhtiön perustamista, hallintoa, vastuita ja muita keskeisiä seikkoja. Lain mukaan yhtiön hallitus on viime kädessä vastuussa siitä, että osakeyhtiön kirjanpito ja varainhoito järjestetään luotettavalla tavalla. Keskeisiä velvoitteita ovat:
- Hallituksen vastuu
Hallitus huolehtii siitä, että yhtiöllä on toimiva kirjanpitojärjestelmä ja tarvittavat resurssit sen ylläpitämiseen. Käytännössä yhtiö voi ulkoistaa kirjanpitonsa tilitoimistolle, mutta hallitus säilyttää silti lopullisen vastuun kirjanpidon oikeellisuudesta. - Tilintarkastus
Monissa osakeyhtiöissä on oltava tilintarkastaja, jos tietyt kokorajat (liikevaihto, taseen loppusumma, henkilöstömäärä) ylittyvät. Tilintarkastaja tarkistaa, että osakeyhtiön kirjanpito ja tilinpäätös on laadittu lakien ja hyväksi katsottujen kirjanpitoperiaatteiden mukaisesti.
3. Osakeyhtiön kirjanpidon järjestäminen käytännössä
3.1 Perustaminen, PRH-rekisteröinti ja aloitustoimet
Kun osakeyhtiö perustetaan, yrityksen tiedot rekisteröidään Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) kaupparekisteriin. Rekisteröinnin yhteydessä määritellään mm. yhtiön nimi, toimiala, osakepääoma (jos sellainen on), osakkeiden lukumäärä sekä muut olennaiset tiedot.
Heti perustamisvaiheessa on suositeltavaa miettiä kirjanpidon järjestämistä:
- Tilitoimiston valinta
Useimmat pienet ja keskisuuret osakeyhtiöt ulkoistavat kirjanpitonsa tilitoimistolle. Tällöin yrittäjän on tärkeää valita luotettava kumppani, joka tuntee alaan liittyvät verotuskäytännöt ja osakeyhtiön erikoisvaatimukset. - Kirjanpito-ohjelmisto
Jos kirjanpito halutaan hoitaa itse, on tärkeää hankkia luotettava kirjanpito-ohjelmisto, joka mahdollistaa kahdenkertaisen kirjanpidon sekä tarjolla olevien taloushallinnon raporttien helpon tuottamisen. - Ensimmäinen tilikausi
Tilinpäätös tulee laatia viimeistään ensimmäisen tilikauden päätteeksi. Usein uuden osakeyhtiön ensimmäinen tilikausi voidaan pidentää enintään 18 kuukauteen, mikäli se halutaan sovittaa kalenterivuoden rytmiin. Tämän mahdollistaa kirjanpitolainsäädäntö.
3.2 Kirjanpidon peruselementit: tuloslaskelma, tase ja liitetiedot
Osakeyhtiön kirjanpidossa jokainen tapahtuma kirjataan tileille, jotka voidaan jakaa karkeasti kahteen pääryhmään:
- Tuloslaskelmatilit
- Näille tileille kirjataan yrityksen tuotot (liikevaihto, muut tuotot) sekä kulut (ostot, palkat, vuokrat, markkinointikulut yms.). Tuloslaskelma kuvaa kirjanpidon tilinpäätösvaiheessa, onko yhtiö tehnyt voittoa vai tappiota tiettynä ajanjaksona.
- Tasetilit
- Näille tileille kirjataan varat (kuten pankkitili, käteiskassa, myyntisaamiset, koneet ja kalusto) ja velat (ostovelat, lainat, verovelat). Tase kertoo yhtiön taloudellisen aseman tilinpäätöshetkellä.
Tilinpäätöksessä on myös esitettävä tarvittavat liitetiedot, jotka tuovat lisäinformaatiota yhtiön taloudellisesta tilanteesta sekä selittävät joitakin tase- tai tuloslaskelmaeriä tarkemmin. Esimerkiksi, jos yhtiöllä on pitkäaikaisia velkoja tai erityisjärjestelyjä, ne on avattava liitetiedoissa ymmärrettävästi.
3.3 Tositteet ja dokumentaatio
Jokaiselle kirjanpitoon merkittävälle tapahtumalle tulee olla dokumentoitavissa oleva tosite. Tällainen voi olla esimerkiksi:
- Myyntilasku
- Ostolasku
- Pankki- tai kassakuitti
- Palkkalaskelma
- Muistiotosite (kun tehdään sisäisiä siirtoja tai oikaisuja)
Dokumenttien säilytysaika on kirjanpitolaissa määritelty:
- Tositteet on säilytettävä pääsääntöisesti vähintään 6 vuotta tilikauden päättymisestä,
- Tilinpäätös, kirjanpito, toimintakertomus, tililuettelo ja kirjanpidon luettelo tulee säilyttää vähintään 10 vuotta
Sähköinen säilyttäminen on mahdollista ja yleistä, mutta säilytystapa on järjestettävä niin, ettei dokumentteihin pääse tekemään jälkikäteen muutoksia, ja jotta ne ovat luettavissa ja saatavilla koko säilytysajan.
3.4 Kuukausi- ja vuosirutiinit
Kirjanpidon perusrutiinit osakeyhtiössä voidaan jakaa karkeasti kuukausi- ja vuositasolle.
Kuukausittain:
- Myyntilaskutuksen hoitaminen ja tallentaminen.
- Ostolaskujen kirjaaminen.
- Palkanmaksun ja palkkoihin liittyvien sivukulujen (TyEL, työttömyysvakuutus, työtapaturmavakuutus yms.) käsittely.
- Mahdollisten arvonlisäverojen (ALV) raportointi ja maksaminen Verohallinnolle (tyypillisesti joko kuukausittain, neljännesvuosittain tai vuosittain liikevaihdon suuruudesta riippuen).
- Muiden verotilitysten (esim. ennakonpidätykset) hoitaminen.
- Kassavirran seuranta: onko varoja tarpeeksi kulujen kattamiseen ja investointeihin?
Vuosittain:
- Tilinpäätöksen laatiminen ja kirjanpidon päättäminen.
- Tilintarkastajan valitseminen ja yhteydenpito (jos tarkastus on lain mukaan pakollinen tai jos yhtiö on halunnut vapaaehtoisen tilintarkastajan).
- Viranomaisilmoitukset, kuten veroilmoitus.
- Yhtiökokouksen pitäminen (Osakeyhtiölaki velvoittaa pitämään varsinaisen yhtiökokouksen, jossa tilinpäätös vahvistetaan ja päätetään voitonjaosta tai tappion käsittelystä).
4. Erityiskysymyksiä osakeyhtiön kirjanpidossa
4.1 Arvonlisävero (ALV)
Osakeyhtiöt ovat pääsääntöisesti arvonlisäverovelvollisia, mikä tarkoittaa, että heidän on suoritettava arvonlisäveroa myynneistään. Yritys saa vähentää ostojen sisältämän arvonlisäveron, jolloin maksettavaksi jää vain “ostojen ja myyntien ALV:n erotus” eli tilitettävä vero.
- Verohallinnon ohjeet
Verohallinnon sivuilta löytyy runsaasti ohjeistusta arvonlisäverovelvollisuudesta. On tärkeää tietää mm. oikea ALV-kanta (yleensä 25.5 %, mutta esimerkiksi ruoassa ja palveluissa voi olla alempi verokanta), raportointijakso sekä tilitysajat. - ALV-ilmoitus
ALV-ilmoitus annetaan OmaVero-palvelussa. Ilmoituksen tiedot pohjautuvat kirjanpidon kirjauksiin, ja sen oikeellisuus varmistetaan usein kuukausi- tai neljännesvuosirutiinien yhteydessä.
4.2 Palkat ja muut henkilöstökulut
Työntekijöiden palkat, työeläkemaksut sekä muut henkilöstöstä johtuvat kulut kirjataan osakeyhtiön kirjanpidossa kulueriksi, jotka pienentävät yhtiön verotettavaa tulosta.
- Työeläkemaksut (TyEL)
Työeläkevakuutusmaksu on yrittäjän ja työnantajan lakisääteinen maksu, joka pitää sisällään vakuutusmaksun työeläkkeen kerryttämiseksi. - Työttömyysvakuutusmaksu
Työnantaja maksaa työttömyysvakuutusmaksua. Myös työntekijältä peritään oma osuutensa. - Tapaturma- ja henkivakuutus
Työnantaja maksaa tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksua. - Sairausvakuutusmaksu
Työnantaja maksaa myös sairausvakuutusmaksua. - Ennakonpidätykset
Työnantaja on vastuussa siitä, että se vähentää työntekijän palkasta ennakonpidätyksen ja tilittää sen Verohallinnolle.
Kaikki palkkoihin ja henkilöstön sosiaalivakuutusmaksuihin liittyvät summat on käsiteltävä oikein kirjanpidossa ja maksettava oikea-aikaisesti viranomaisille. Laiminlyönnit voivat johtaa sanktioihin tai korkomenetyksiin.
4.3 Tilinpäätös ja toimintakertomus
Tilinpäätös laaditaan yleensä kerran vuodessa, ja osakeyhtiössä siihen sisältyy:
- Tuloslaskelma
- Tase
- Liitetiedot
- Mahdollinen rahoituslaskelma (jos yritys on suurempi)
- Mahdollinen toimintakertomus (usein pakollinen, jos tietyt rajat ylittyvät)
Toimintakertomuksessa yhtiön johto esittelee muun muassa yhtiön toiminnan kehittymistä, keskeisiä riskejä ja epävarmuustekijöitä sekä mahdollisia tulevaisuuden näkymiä. Pienissä osakeyhtiöissä toimintakertomus ei ole aina pakollinen, mutta se voidaan laatia vapaaehtoisesti, jotta ulkopuoliset saavat selkeän kuvan yhtiön tilanteesta.
Tilinpäätöksen jälkeen yhtiö pitää tavallisesti varsinaisen yhtiökokouksen, jossa tilinpäätös vahvistetaan. Kokouksessa päätetään myös voiton tai tappion käsittelystä, kuten jaetaanko osinkoa osakkeenomistajille.
4.4 Tilintarkastus
Osakeyhtiölain mukaan osakeyhtiö on velvollinen valitsemaan tilintarkastajan, jos kaksi tai kolme seuraavista täyttyy:
- Liikevaihto tai vastaava tuotto on yli 200 000 euroa tilikaudessa
- Taseen loppusumma on yli 100 000 euroa
- Palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä
Jos vain yksi tai ei yksikään yllä mainituista ehdoista ei ylity, osakeyhtiö voi valita, ettei se käytä tilintarkastajaa. Tämä on kuitenkin syytä harkita huolella, sillä tilintarkastajan raportti luo luotettavuutta ja varmistaa kirjanpidon oikeellisuuden.
Tilintarkastaja käynnistää usein prosessin jo hyvissä ajoin ennen tilinpäätöksen valmistumista, jotta mahdolliset korjaustoimenpiteet ehditään tehdä ajoissa. Tilintarkastaja antaa lausunnon, jossa se arvioi, onko tilinpäätös laadittu lain ja hyvän kirjanpitotavan mukaisesti.
5. Parhaat käytännöt ja konkreettisia neuvoja
5.1 Suunnitelmallisuus ja säännöllisyys
Osakeyhtiön kirjanpidossa korostuu säännöllisyys: jos tiedot kerätään ja kirjaukset tehdään kuukausittain, vältytään tilinpäätösvaiheessa suurilta yllätyksiltä ja paniikilta. On suositeltavaa luoda selkeä prosessi:
- Kuittien ja laskujen päivittäminen: varmista, että kaikki myynti- ja ostolaskut löytyvät keskitetystä järjestelmästä.
- Tositehallinta: skannaa ja tallenna paperiset tositteet (tai säilytä ne järjestyksessä kansiossa), ja merkitse niihin asianmukaiset kirjanpitotilit.
- Seuranta ja budjetointi: hyödynnä kirjanpidon dataa, laadi budjetti ja vertaa säännöllisesti toteumaa tavoitteisiin.
5.2 Modernin teknologian hyödyntäminen
Sähköiset taloushallinnon järjestelmät mahdollistavat reaaliaikaisen datan seuraamisen. Monet suositut kirjanpito-ohjelmistot tarjoavat laajoja integraatioita eri verkkolaskutus- ja maksujärjestelmiin, jotka vähentävät manuaalisen työn määrää ja virheiden riskiä. Esimerkiksi verkkopankkiaineistot voidaan tuoda suoraan kirjanpito-ohjelmistoon, jolloin tapahtumat kohdistuvat automaattisesti oikeille tileille tai vähintäänkin kirjausprosessia on mahdollista automatisoida.
5.3 Talouden ennakointi ja kassavirran hallinta
Kassavirran hallinta on yksi tärkeimmistä osakeyhtiön talouden tukipilareista. Riippumatta siitä, tuottaako yritys voittoa vai tappiota, kassavarat voivat ajoittain olla vähissä esimerkiksi suurten investointien tai sesonkivaihteluiden takia. Hyvin järjestetty kirjanpito antaa reaaliaikaisen kuvan siitä, kuinka paljon rahaa yrityksellä on käytettävissään ja millaisia menoja on odotettavissa lähitulevaisuudessa.
- Myyntisaatavien hallinta: Seuraa, että asiakkaat maksavat laskunsa ajallaan. Mikäli maksut viivästyvät, ole yhteydessä asiakkaaseen.
- Maksuaikojen neuvottelu: Jos yhtiön maksuvalmius on ajoittain tiukka, kannattaa neuvotella pidemmät maksuajat toimittajien tai yhteistyökumppaneiden kanssa.
- Vararahaston ylläpito: On suositeltavaa pitää erillistä puskuria tai luottolimiittiä yllättäviä menoja tai kassavirtavajetta varten.
6. Verotus ja viranomaisilmoitukset
Osakeyhtiön verotukseen vaikuttavat monet seikat, kuten liikevaihto, voitonjakopolitiikka sekä mahdolliset konsernirakenteet. Tärkeimmät viranomaisilmoitukset ja -verot ovat:
- Yhteisövero
- Suomessa osakeyhtiön tuloksesta maksetaan yhteisöveroa 20 %.
- Yhteisövero lasketaan verotettavan tuloksen perusteella. Yhtiön tilinpäätöksen pohjalta laaditaan veroilmoitus, johon kirjataan verotukseen vaikuttavat erät.
- Ennakkovero
- Osakeyhtiöt maksavat yleensä ennakkoveroa vuoden aikana. Jos vuoden aikana kertyvä tulos ylittää tai alittaa ennakoidun tason, ennakkoveroja voi ja kannattaa tarkistaa.
- Arvonlisävero
- Mainittu jo aiemmin, mutta käytännössä merkittävä osatekijä monen yhtiön kassavirrassa.
- ALV-tilitykset ovat kiinteitä aikajänteitä (kuukausi/kvartaali/vuosi), ja niistä on pidettävä kiinni.
- Palkkoihin liittyvät ilmoitukset
- Tyyppiesimerkkejä ovat TyEL-ilmoitukset, työantajasuoritukset (ennakonpidätykset, sosiaalivakuutusmaksut) sekä erillisilmoitukset tulorekisteriin.
Veroilmoitus on keskeinen dokumentti, joka laaditaan tilikauden päättyessä. Se perustuu tilinpäätökseen ja sisältää erilaisia liitteitä, joilla erät eriytetään verottajalle ymmärrettävään muotoon. Verohallinto käsittelee ilmoituksen ja laskee lopullisen verotuksen, joka vahvistetaan verotuspäätöksellä.
7. Mahdolliset seuraamukset kirjanpitorikkeistä
Osakeyhtiön kirjanpitoon liittyvät laiminlyönnit voivat johtaa varsin merkittäviin seuraamuksiin, aina hallinnollisista sakoista rikosoikeudellisiin seuraamuksiin asti. Vakavimmissa tapauksissa voidaan syyllistyä kirjanpitorikokseen, josta voi seurata:
- Sakkorangaistus
- Vankeusrangaistus (enintään kaksi vuotta vakavimmissa tapauksissa)
- Kaupallisen toiminnan väliaikainen tai pysyvä kielto
Siksi on ehdottoman tärkeää pitää kirjanpito ajan tasalla ja luotettavana. Mikäli huomaa virheen, se tulee oikaista mahdollisimman pian, ja viranomaisia tulee informoida tarvittaessa.
8. Kirjanpito ja yhtiön kehittyminen
Osakeyhtiön kasvaessa muuttuvat myös sen kirjanpidon vaatimukset. Pienelle startup-yritykselle voi riittää yksinkertaisempi kirjanpito-ohjelma tai kevyet rutiinit, mutta yrityksen laajentuessa huomioon on otettava useita uusia seikkoja:
- Kansainvälistyminen: Jos yhtiö alkaa myydä tuotteitaan ulkomaille, on syytä perehtyä EU-maiden yhteisiin ALV-käytäntöihin (käännetty verovelvollisuus, yhteisökaupat) tai EU:n ulkopuolisten maiden verotusjärjestelmiin.
- Konsernirakenteet: Jos osakeyhtiö alkaa omistaa muita yhtiöitä, muodostuu konserni. Tällöin konsernitasolla laaditaan konsernitilinpäätös, jossa tytäryhtiöiden luvut konsolidoidaan emoyhtiön kanssa.
- Sijoittajien vaatimukset: Sijoittajat vaativat usein täsmällistä ja kattavaa talousraportointia. Kirjanpidon tiedot voidaan raportoida kuukausi- tai kvartaali-raportteina, jotka antavat sijoittajille reaaliaikaisen kuvan yhtiön kehityksestä.
9. Yhteenveto ja loppusanat
Osakeyhtiön kirjanpito ei ole pelkkä lakisääteinen pakkopulla, vaan se on yrityksen taloudenhallinnan selkäranka. Huolellisesti toteutettu kirjanpito luo perustan luotettavalle tilinpäätökselle, verotukselle, yhtiön johdon päätöksille ja ulkoisille sidosryhmille (kuten pankeille, sijoittajille, tavarantoimittajille) syntyvälle luottamukselle.
- Lainsäädäntö ja viranomaisohjeet: Lähtökohtana ovat Kirjanpitolaki ja Osakeyhtiölaki, joita täydentävät Verohallinnon ja PRH:n ohjeistukset. On suositeltavaa seurata säännöllisesti näitä ohjeita, jotta pysyy ajan tasalla mahdollisista lakimuutoksista.
- Hallituksen vastuu: Vaikka kirjanpito ulkoistettaisiin, vastuu sen oikeellisuudesta on aina yhtiön hallituksella.
- Säännöllisyys ja suunnitelmallisuus: Kuukausittaisten kirjanpitorutiinien noudattaminen estää viivästyksiä ja auttaa ennakoimaan tulevia maksuja.
- Modernit järjestelmät: Sähköiset taloushallinnon ratkaisut helpottavat kirjanpitoa ja alentavat virheiden riskiä.
- Riskejä voi välttää: Mikäli havaitsee virheen tai epätarkkuuden, se on korjattava välittömästi. Ennaltaehkäisemällä ja seuraamalla tilannetta aktiivisesti välttyy myös hallinnollisilta sakoilta tai syytteiltä kirjanpitorikkeestä.
- Kasvu ja kansainvälistyminen: Yhtiön laajentuessa kirjanpitotarpeet mutkistuvat, joten prosesseja ja osaamista on päivitettävä jatkuvasti.
Laadukkaan kirjanpidon merkitystä ei voi liiaksi korostaa. Se on paitsi lakisääteinen velvollisuus myös erittäin konkreettinen työkalu yrityksen arjen pyörittämisessä. Säännöllisesti ylläpidetty kirjanpito helpottaa johdon päätöksentekoa, parantaa yhteistyökumppaneiden ja rahoittajien luottamusta yhtiön toimintaan sekä auttaa varmistamaan, että yhtiön toiminta on kannattavaa. Hyvä taloudenhallinta lähtee aina siitä, että luvut ovat ajan tasalla ja luotettavia.
Viimeiset ajatukset
Yrittäjän arkeen kuuluu paljon muutakin kuin pelkkää kirjanpitoa, mutta sen järjestäminen kunnolla on ratkaisevaa yrityksen menestykselle. Hyvin hoidetulla, ajantasaisella ja oikein johdetulla kirjanpidolla varmistetaan, että taloudenpito on terveellä pohjalla, viranomaisvelvoitteet täyttyvät ja yritys voi keskittyä pääasiaan: omaan liiketoimintaansa ja sen kehittämiseen.
Mutta kirjanpidon ei tarvitse olla stressin tai epävarmuuden lähde.
Numeronero on perustettu juuri sinua varten – yrittäjää, joka haluaa keskittyä omaan liiketoimintaansa, ei byrokratiaan. Tarjoamme selkeähintaista, ymmärrettävää ja luotettavaa kirjanpitopalvelua osakeyhtiöille. Meidän kanssamme tiedät aina, mitä maksat – ja mitä saat. Et maksa turhasta, mutta et jää yksin tärkeiden asioiden kanssa.
- Kiinteä, edullinen hinnoittelu – ei yllätyksiä
- Oikea ihminen kirjanpitosi takana – ei pelkkää softaa
- Täysin sähköinen palvelu – helppoa, ajasta ja paikasta riippumatonta
Olitpa vasta perustanut osakeyhtiön tai haluat vaihtaa tilitoimistoa parempaan, Numeronero on valmis auttamaan. Tehdään kirjanpidosta yksinkertaista – niin sinä voit keskittyä siihen, missä olet parhaimmillasi.
Ota yhteyttä laskemalla hinta helposti hintalaskurissamme ja huomaa, miten edullisesti kirjanpito voi oikeasti hoitua.